Kuntille oli tänään sovittu pulkkakoirapäivä Kuusamon torilla olevaan joulutapahtumaan. Toista pulkkaa veti Taneli-samojedi ja edustustehtävissä oman osansa hoitivat Kenna sekä Lumi. Paljon riitti rapsuttajia ja lapsia pulkan kyydissä, hymyjä ja kiitoksia. Lumi teki osansa kuin konkari ainakin, antoi tassua ja kiipesi syliin jokaiselle joka otti. Iltapäivästä pikkukoira alkoikin jo olla sen verran väsynyt että käpertyi Kuntin pulkaan nokosille.
Arkihaastetta olen yrittänyt urheasti toteuttaa hihnalenkkeilemällä Lumin kanssa edes sen kaksi kertaa viikossa. Toinen kerta yleensä ollaan tehty ihmisten ilmoilla taajamassa ja toinen on sitten ollut erilaisia luopumisharjoituksia sisältävä "intensiivitreeni" täällä kotona. Levittelen pihalle erilaisia houkutuksia ja palkkaan luopumisesta ja kontaktinpidosta. Vetäminen on jonkin verran vähentynyt kaupunkikävelyilläkin, tai oikeastaan sitä nyt ei pääse juuri tapahtumaan. Aina, kun hihna kiristyy, pysähdyn ja yritän täten saada iskostettua Lumin mieleen ettei vetämällä yksinkertaisesti pääse mihinkään mukavaan paikkaan. Hankalista paikoista kuten toisista koirista tai jotenkin yli-ihanista ihmisistä mennään suosiolla ohi namittamalla mutta yhä vähemmän tarvitsee jatkuvaa namittamista. Sormikosketuskin on osoittautunut hyödylliseksi taidoksi, sillä on helppo ohjata koira penkan puolelle väistämään pyörää tai muuta liikennettä, ja Lumi kokee jo pelkän tempun itsestään palkitsevana.
Toki edistyminen olisi nopeampaa jos pystyisimme harjoittelemaan enemmän, mutta toisaalta olen yrittänyt korvata määrän laadulla. Se mitä tehdään, tehdään ajatuksen kanssa ja hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti